Book review - kirja-arvostelu

Antti Latvala & Karri Silventoinen (toim.) Käyttäytymisgenetiikka. Geeneistä yhteiskuntaan. Gaudeamus 2014

Transport phenomena of polar biomolecules and colloids : perspectives through simulation

The thesis focuses on the transport of polar biomolecules and colloid particles studied through atomistic and coarse-grained simulation techniques. The thesis is comprised of two themes complementing one another. First we concentrate on the structural and dynamical aspects of alcohol molecules in lipid bilayers with varying degree of unsaturation. Second, the thesis employs dielectrophoresis to elucidate the non-equilibrium transport phenomena of nano-sized colloidal particles. The former is an example of simulating a molecular system at the atomic level, providing insight into the mechanism of anesthetics such as alcohols. The latter topic exemplifies the more coarse grained approach of describing surface polarization effects of a colloid coupled to a varying external electric field and subsequent transport of the colloid. In water solution the lipids self-organize into bilayer structures depicting biological membranes. The effect of ethanol and methanol solvents on the lipid bilayer structure and dynamics was investigated. Simulations show ethanol transport into and through the bilayer, results indicating an undisputable effect of alcohols, esp. ethanol, on membrane properties. Hydrogen bonding between lipid and alcohol molecules is observed, and lipid bilayer pressure profile changes due to alcohol are obtained. For dielectrophoresis, novel computational models for the transport of (nano-sized) colloidal particles in non-homogeneous electric fields are developed. The model's coupling strength depends on field strength, colloid charge magnitude and charge distribution, which in real life also affect the general characteristics of (surface) conductivity and permittivity that evoke dielectrophoretic behavior of e.g. cells. The colloids in simulation are shown to be affected by their medium via Brownian motion and hydrodynamics. It is demonstrated that aggregation of nano-sized colloids can enhance their transport.reviewe

Urban sustainability and the SDGs : A Nordic perspective and opportunity for integration

Urban sustainability has been used to cover multiple aspects of urban development. Terms related to sustainability have been generously used to advance ubiquitous and hard-to-measure targets not least in response to global and national sustainable development (SD) targets. However, ad-hoc and governed urbanization processes differ. In addition to different development pathways, local differences in interpretation of sustainability exist. This renders a global urban sustainability discourse disconnected from local practice. In this paper we focus on the Nordic cities, combining what is known about the similarities of the cities and societies, their recent development and highlights. Comparing with the global sustainability discourse spearheaded by the UN development goals (SDGs) we analyze the potential links in Nordic urban development to the global aims, as well as the local action taken via ex-ante review and assessment. With increasing demands for transformative change in urban planning and other institutions due to environmental, social and economic challenges, we demonstrate where strengthening the urban sustainability agenda is particularly needed. Findings show surprisingly little focus on socially just and cross-thematic development pre-SDGs, while it is expected that the dominant technocratic focus will give way to these other aspects necessary to address sustainability under the current SDG framework

Modelling population structure in the context of urban land use change in Europe

Population structure and dynamics are important drivers of land use. In this article, we present the methods and outcomes of integrating population projections across multiple spatial scales with an urban growth model. By linking shared socioeconomic pathway (SSP)-specific national population projections to present-day population distributions at a sub-national scale, we describe a downscaling approach that provides input into a regional urban growth (RUG) model for Europe. The allocation of population acts as a key driver for residential urban demand especially in the SSP5-based scenario, and therefore regional (sub-national) urban growth. Sub-national population trends can deviate strongly from national averages stemming from current population age structures: this creates different urban land use patterns and demand for artificial surfaces. We see strong population dependence in the regional development of urban areas across Europe, and the effects caused by age structure and sub-national population dynamics

Estimating impact likelihoods from probabilistic projections of climate and socio-economic change using impact response surfaces

Peer reviewe

Yksin osana elinkaarta

Suomessa on yli miljoona yksinasuvaa, ja eri-ikäisten asuntokunnista yhteensä yli 40 % on yhden hengen talouksia. Viimeisen 15 vuoden aikana yksinasuvien määrä sekä yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista on kasvanut selvästi. Eliniän pitenemisen myötä myös todennäköisyys yksinasumiseen kasvaa. Yksinasuvien kasvu on yleiseurooppalainen kehityspiirre, ja muissa Pohjoismaissa yksinasuvien osuudet ovat samalla tasolla kuin Suomessa. Yksin osana elinkaarta (YSI) -hankkeessa selvitettiin yksiasuvien asemaa yhteiskunnassa laadullisten ja määrällisten aineistojen valossa. Selvityksellä haettiin tietoa yksinasumisen rakenteellisista tekijöistä, sekä yksin asujien elinoloista ja hyvinvoinnista. Selvityksessä todetaan, että Suomessa yksinasuminen jakautuu epätasaisesti niin alueellisesti, elinkaarella kuin avun tarpeen suhteen. Yksinasuvat asuvat keskimäärin ei-yksinasuvia useammin lähellä kaupunkikeskustoja, joissa on hyvä palvelutarjonta, mutta yksinasuvista miehistä useampi kuin naisista asuu maaseudulla. Vain murto-osa asuu yksin pitkään, yli 20 vuotta. Yksinasuvat saavuttavat keskimäärit samat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin ei-yksin asuvat. Asumisen kustannukset ovat yksinasuvilla korkeat, ja asumismuoto on muita useammin vuokra-asuminen. Korkeat asumiskustannukset myös koetaan ongelmaksi yksinasuvilla. Tilanteen helpottamisen keinot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Köyhyysrajan alle jäävien yksinasuvien osuus Suomessa on n. 30 % ja toimeentulotukea saavista suuri osa on yksinasuvia. Yksinasuvien köyhyyteen voidaan kuitenkin vastata samoin kuin ei-yksinasuvien: ensisijaisten etuuksien tulee riittää elinkustannusten kattamiseen, mukaan lukien asuminen. Keskimäärin yksinasuminen ei kuitenkaan yhdisty muita huonompaan tulokehitykseen. Selvityksessä ehdotetaan myös lisäselvityskohteita

Leadership and implementation of sustainable development at the local level.

KESTO-hanke tuotti yhteenvedon kestävän kehityksen johtamisen ja toimeenpanon malleista sekä keskeisistä teemoista suomalaisissa kunnissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin poikkihallinnollisen ja strategisen työn kehittämiseen sekä Agenda 2030:n (YK:n kestävän kehityksen tavoitteet) mahdolliseen rooliin kunnan työssä. Hankkeen aineisto kerättiin toimintatutkimuksella, jonka haastatteluihin, työpajoihin ja kuntatapaamisiin osallistui 12 työryhmää erikokoisista ja -tyyppisistä kunnista eri puolilta Suomea. Työssä hyödynnettiin myös kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta ja aiempia arvioita Suomen kuntakentällä tehdystä kestävän kehityksen työstä. Hanke tunnisti kolme kestävän kehityksen johtamisen mallia, joiden kautta paikallistason työ voidaan organisoida tarkoituksenmukaisesti ja entistä vaikuttavammin. Mallit on tarkoitettu sekä kussakin kunnassa vallitsevien piirteiden tunnistamiseen että kunkin mallin toimivuuden ehtojen huomioimiseen jatkotyössä. Agenda 2030:n SDG-kehikko (Sustainable Development Goals) voi paikallistasolle sovellettuna osaltaan vahvistaa kuntien strategista johtamista ja yhteistoiminnallisia prosesseja. Kuntien tulee panostaa merkittävästi ainakin niihin poikkihallinnollisiin sisältökokonaisuuksiin, joissa on Suomen oloissa vielä paljon tekemistä ja joihin kunnilla on toimeenpanevaa valtaa.The KESTO project resulted in creating a summary of the leadership and implementation models regarding sustainable development and its central themes in Finnish municipalities. Special attention was paid to the development of cross-sectoral and strategic work as well as to the potential role of Agenda 2030 (UN Sustainable Development Goals) in the municipalities’ work. The project data was gathered through action research whose interviews, workshops, and municipal meetings were attended by 12 teams from Finnish municipalities ranging in size, type, and location. In addition, international research literature and previous estimates on the work done on sustainable development in Finnish municipalities were applied. The project identified three leadership models for sustainable development through which local-level work can be organized purposefully and in a more impactful manner. The models are aimed at both identifying the governing principles of each municipality and considering the operational conditions of each model in future work. The Agenda 2030 SDG framework can strengthen the strategic leadership and cooperation processes of municipalities when applied on a local level. Municipalities need to place significant emphasis on those cross-administrative sustainability themes where much work is still needed in Finland and where municipalities exercise executive power